:(

Ystävilläni ei nyt mene kovin lujaa. Harmittaa kun ei voi kuin olla henkisenä tukena puhelinlinjan toisessa päässä, mutta kaipa sekin on parempi kuin ei mitään.

Toivottavasti molemmat ystävistäni saavat ongelmat ratkaistuiksi. Hurjasti tsemppiä toivotan tätäkin kautta.

Ja sitten omaa tai oikeastaan pojan napaa. Mikä ihme tuolla pojalla oikein mahtaa olla? Viikko taas vierähtänyt niin ettei ole oikea ruoka kelvannut. Aamupuuro kyllä uppoaa ja hedelmäsoseet, mutta kun koittaa jotakin lihapitoista tarjota, niin het kääntyy pää poispäin että en muuten syö. Ei kelpaa kaupan soseet, ei kelpaa äiteen pöperöt eikä se mitä muut syö. Sensijaan tänään söi kyllä kolme kaupan jauhomössövalmislihapullaa ja aiemmin päivällä kananmunan (keitetyn)! Tai ehkä 2,5 olis oikeampi lukema, sillä viimeinen palleroinen löytyi lattialta murustettuna. No kaipa tuo vielä ryhtyy syömään ja syö meidät perikatoon....



Meillä muuten kukkii Juhannusruusu