Tulipa sitten nukuttua harvinaisen huonosti viimeyö. Itse olisin kyllä nukkunut, mutta poikapa ei. Kolmelta sitten hermostuin ja kaappasin pojan kainaloon todella tiukasti jottei tuo päässyt enää rimpuamaan pois. Hirvittävä kiukku ja huuto tietenkin seurauksena. Puoli tuntia koitti potkia ja ruihtoa että pääsisi lattialle remuamaan ja kolme varttia huusi (eli vartti vielä sen jälkeen kun oli lopettanut fyysisen vastarinnan). Mä olen täällä ihan silmät ristissä. Poika ei kun hän nukkui eilen pitkästä aikaa kahdet pitkät päiväunet. Se vissiin yöllä valvottikin.
Junasukissa olen jo menossa joustimessa ennen kantapäätä (2 sukkaa yhtäaikaa pitkillä pyöröillä) ja olenkin tässä pohtinut, että arvaisiko ohjetta modata mieluisaksi... Eli tekisin tähänkin tiimalasikantapään. Tosin näistä ei kyllä tulleet mitkään vauvan sukat... Pitänee tehdä toiset vähän pienemmät kaveriksi pakettiin...
Silmät ristissä täälläkin, tosin minua valvotti tuo vähän isompi "poika" eli aviomies, jonka kännykässä oli herätysasetukset vähän keturallaan... puhelin soitteli herätyksiä luoja ties mihin aikaan, ja mies könysi pystyyn, mutta palasi takaisin sänkyyn - siitä päättelin, että aika ei ollut kohdallaan. Uni vain jatkui omalla kohdallani sitten pätkittäisenä, kun koko ajan odotin, että milloin se känny uudestaan parkaisee...
VastaaPoista