Juuri kun sitä luuli että ei olo voisi kurjemmaksi mennä (henkinen) niin sitten tulee fyysisiä kurjuuksia. Migreeni nyt alkaa jo olla voiton puolella, kiitos Sumatriptanin. Mutta kuumetta pukkaa päälle ja kaikkiin niveliin sattuu. Kurkussa on jokin piikikäs otus ja silmät vetistää.
Perjantaina olin kuin olinkin miehen mukana reissussa. Istuimme tovin legendaarisessa pubissa, josta tarinamme sai alkunsa pian 12 vuotta sitten! Yöksi menimme treenikämpälle. Olimme kyllä ottaneet peittoja mukaan, mutta pakkanen kiristyi sen verran että auton lukot jäätyivät. Kämpällä oli yksi pikkuinen ja ohut peitto, josta sitten yöllä tappelimme... Flunssankaltainen olotila lienee perua siitä.
Eilen tapasin pitkästä aikaa ystäväni Satun kanssa. Mutta siitä myöhemmin, nyt on pakko mennä oikomaan itseä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentoi rohkeasti :)