Taistelua tuulimylly(j)ä vastaan

Tässä muuten ne sipulinkuorilla värjätyt lankavyyhdit.

Tekipä sitten niin taikka näin, niin aina sitä tekee väärinpuolinpäin...

Mies on kironnut kun mulla on noita lankakeriä kertynyt nurkkiin ehkä "hitusen" liikaa. Nyt kun on hamsterikuukausi, niin olen koittanut neuloa ja virkata niitä vähäsen pienemmiksi. Ja kun niin teen mulle mutistaan että aina säkin neulot... Vaikka olen pitänyt huolen siitä että kaikille riittää syötävää puhtailta astioilta ja on puhtaita vaatteita laittaa päälle. Miehen huoleksi on oikeastaan jäänyt roskien vienti ja puiden kantaminen... Sitten tuo kehtaa mulle kiukutella että täällä pitäisi siivotakin... Eikö sitä voisi mieskin tehdä?!

No, mies istui katselemassa C.S.I.:n jaksoa ja mä aloitin siivoamisen. "Eikös tuota voisi joskus muulloin tehdä?" Keräsin pojan lelut lattioilta, tyttöjen kynät ja muut lelut lattioilta ynnä kamalan kasan paperisilppua jonka lapsukaiset oli taas kerran levittäneet. Juuri kun olin saanut melkein kaikki pojan autot omaan laatikkoon ja tyttöjen kynät toiseen, niin poikahan aloitti tavaran levittämisen toisesta päästä, eli pehmolelut oli taas pitkin poikin.

Imuroinnin saa kyllä suorittaa huomenna kuten lattioiden moppaamisenkin. Huominen on viimeinen lankahamsterikuun päivä ja kauppareissua lukuunottamatta aion pentele soikoon neuloa, neuloa, neuloa ja neuloa. Haluan tuon peitontekeleen tehdyksi. Siitä puuttuu vielä kaksi ja puoli "sakaraa".