Rähmälän rähmälä

Oli vähän sellainen into päällä tuon ompelukoneen kanssa, että olisi voinut tehdä vaikka ja mitä... Mutta sitten se vaikka jäikin kun en löytänyt mistään säkillistä vetoketjuja. Tiedän että se on jossain eikä niin kauhean kaukanakaan, mutta kun ei osu käpäliin niin ei osu käpäliin.

No, verhot kuitenkin tullee piakkoin valmiiksi vaikka se muu jääkin ompelemati... Pitää lauantaina ostaa yksi pieni pätkä vetoketjua, niin ainakin varmistan sen vetoketjusäkin löytymisen. Näinhän se aina on ollut ja tullee aina olemaan...

Aloittelin myös tekemään vähän erikoisempaa lampunvarjostinta tyttöjen huoneeseen. Löysin kirpparilta ilmaisen varjostinkehikon. Näin siinä oivan tavan hukata lankoja joita en tykkää neuloa mutten raaskinut kirpparillekaan viedä. Tuloksen tulette näkemään myöhemmin...

Mitenkäs sitä Iisakin kirkkoa rakennettiinkaan?

Muistaakseni pitkään... No meillä on myös yksi iisakinkirkko... Nimittäin tyttöjen huone, huooh!

Ollaan saatu tytöt siivoamaan huoneensa moneen kertaan, mutta koskaan se ei valmistu. Tänään sitten laitoin kovan kovaa vasten... Ruokaa ei valmisteta ennen kuin huoneensa on siivottu! Eilen kun anoppi kutsui meidät syömään, niin syömisen jälkeen saimme jättää jälkikasvun sinne vähäksi aikaa ja miehen kanssa siivottiin tehokkaasti tyttöjen huoneessa 2 tuntia. Tyttöjen piti eilen saattaa huone viimeisteltyyn tilaan, mutta eipä se niin käynytkään... Tänään sitten minä menin ja kiskoin sängyn alta kaiken pois ja käskin lajitella kaikissa laatikoissa olevat lelut, likavaatteet, roskat, kirjat ja lehdet... Käsittämätöntä miten likaisia pikkuhousuja ja sukkia on sulassa sovussa lelulaatikossa konvehtirasioiden sellofaanien ja välipapereiden kanssa.

Keskimmäinen voitti taannoin oman sarjansa paikallisen OP:n piirustuskilpailun ja sai siitä palkinnoksi Aku Ankka -lautapelin. Emme ole vielä koskaan koko perheen voimin sitä pelanneet ja tuskin pääsemme pelaamaankaan, sillä pelinappulat ja kortit on siellä ja tuolla ja joka puolla... Ja niinkuin siitä piti pitää huoli...

Mur, mur ja mur...

Mies koitti korjata mun iMacia, mutta ei se suostunut heräämään henkiin. Yksi kondensaattori emolevyltä oli posahtanut, eikä sen vaihtaminen uuteen vaikuttanut mihinkään. Lienee emolevy myös "keittänyt" vikavirrasta. No muistikammat ja kovalevy otettiin talteen ja mies lupasi joskus jossain vaiheessa yrittää tehdä tuosta edes toimivan näytön. Kun on 17" laajakuvanäyttöön tottunut, niin tämä 15" tavallinen tuntuu hirvittävältä. Lisäksi tätä tuijotellessa alkaa silmiin sattumaan toisin kuin Applen omaa näyttöä katsellessa.

"Uusi" kone mulle on jo tulossa johon saadaan tuo iMacin kiintolevy sisälle, mutta näyttö tulee edelleen olemaan tämä kehno Hyundai sillä näytön ostoon ei nyt ole varaa. Konekin maksoi (postikuluineen) yli 400€. Eli vielä hetki ollaan G4 kaudella, mutta kohta puoliin, ehkä jo huomenna, siirrytään takaisin G5 aikakauteen.

Ainiin... Huutonetissä on nyt myynnissä melkein kaikki nurkista löytyneet kestovaipat! Linkki tuossa oikealla sivupalkissa.

Mutta jos sitä vaikka nyt lähtisi touhuamaan pojan kanssa jotakin.

Vätystää

Täällä mä edelleen koikkaloin yöpaidassa... Farkut ja villasukat jo kiskoin jalkaan kun muuten olis vähän vilpee olo.

Vilpeestä tai viileestä tuli mieleen kun tuossa päivänä eräänä "löysin" vaatekaapistani tyttöjen huoneeseen ostamani pääkalloverhot ja ajattelin ne sitten sinne ripustaa. Olin vasta aloittelemassa ripustamista kun esikoinen tuli sisälle huoneeseen ja henkäisi: "Vau äiti. Noi on tosi viileet verhot!" Likalla ikää hiukan päälle 8 vee ja käyttää tuollaista kieltä :) Viileet verhot... Pitäiski vissiin käydä ottamassa kuva kun kamerakin on löydöksissä.


Meillä muuten on jokin ihme noiden ruskeiden kissojen kanssa... Hyrrä aikanaan nouti "traasuaan" kuin koira konsanaan. Ja nyt tuo Masse; järsii possunkorvaa kuten koira. Toisinaan Petellä ja Massella tulee skabaa siitä että kumpi saakaan sen possunkorvan syödä!


Kai sitä sais mennä laittaan vaatetta ylle.

Pari detaljia verhotangosta

Mies teki jo vuonna kivikirves töissä nuo seinäkiinnikkeet juurikin ylivilkkaita muksujamme ajatellen; noissa kestää vaikka roikkua... Tangossa tai harjanvarressa näkyy käytön jälkiä, mutta eloksointi on pääosin kuitenkin kunnossa.


Tangon päissä on styrox-munat. Kastoin munat seinien maalauksesta ylijääneeseen maaliin ja veistelin palat pois että tangon sai painettua munan sisään.

Seinälevyjen väliin jätimme seinien vanhan värin. Antaa mielestäni vähän lisää väriä huoneeseen. Mies olisi ne välitkin halunnut maalata mutta lopputuloksen nähtyään piti sittenkin "pänkkääni" kivana ideana. Nyt sitten toivotaan että tuo maali pysyy seinässä paremmin kuin edellinen. Tosin nyt tehtiin pohjiin vähän enemmän. Viimeksi seitsemän vuotta sitten vain pestiin maalipesuaineella nyt sitten vielä hioimme pinnan karheaksi. Öljymaali kun se pohja oli edelleen ja lateksia pintaan (kuka alkaisi tärpätin hajuja haistelemaan?) kun sitä tuossa vielä on 10 litraa... Väri tuohon valkoiseen maaliin tuli Folk Art -maaleista, joita heitin kaksi vihreää pullollista noin kolmeen litraan maalia.