Lapaset valmiit

Nyt on kummitytöt (nuoremman) lapaset valmiit, en vain hoksannut punnita niitä ennen kastelua ja kuosiinsa venyttelemistä... :( Kuvaan ne sitten kun ovat kuivuneet, nyt ne ovat tuolla somassa hammastahnalla kyllästytetyssä vessassa kuivumassa.

Meillä on perinteinen keskimmäisen kummisedän saunotusuusivuosi. Ainoa mikä nyt on eri kuin aiempina vuosina, niin nyt meillä on automaattinen paukkuvahti. Heti kun jossain joku uudenvuodenpommi paukahtaa, niin Pete se haukahtaa (ah, heittäydyinpä runolliseksi). On se vähän noopean näköinen, hiukka nolohko kun haukkuu, mutta eipä taida toinen itselleen mitään mahtaa... Perinteistä poikkeaa sekin että vanhempi kummityttö on meillä. On ihan kiva kun on tytöilläkin jotain mukavaa näin uuden vuoden kynnyksellä.

Hyvää Uutta Vuotta kaikille blogini lukijoille! Palailen linjoille ensi vuonna :)

Sukat valmiit!

117 grammaa 7-veikkaa (sininen) ja Jussia (vihreä) sain kulumaan näihin Joulupukin villasukkiin. Lapaset on melkein valmiit, peukuista puuttuu alle puolet. Valmistuu tänään. Ehkä ennätän ne kummitytön pikkuveljen sukatkin, ehkä...

Forssa nähty taas

Juups, nukkekotikaupassakin käytiin, vaikka se periaatteessa olikin kiinni... Sattui omistaja Esa vain sopivasti olemaan siinä lähistöllä ja pääsimme asioimaan. Nukkiskamaa en kuitenkaan ostanut, vain miehelle Yamahan kangasmerkin. Eini sensijaan osti kaksi nukkiskuvastoa.

Sitten oli Einin lääkäriaika jonka (kolme varttia) neuloin joulupukin sukkia. Alkaakin kärkikavennukset pikkuhiljaa häämöttämään. Käytävällä jokunen ihminen kiinnitti huomiota outoon tapaani neuloa kahta sukkaa yhtäaikaa pyöröillä. Kerroin tekniikan olevan loistavan estämään "toisen sukan syndroomaa" eli sitä kun on yhden saanut tehtyä, onkin iso kynnys alkaa tekemään toista. Ja sitten niitä parittomia sukkia on jo uutena...

Tuolta sitten siirryimme Citymarkettiin, josta minä ostin vain Joulupukki -karkkilaatikon, kun tyttöjen kahden yön taatalavierailun aikana iskä ja pikkuveli oli syöneet keskimmäisen rasian tyhjäksi... Ryökäleet! (mä en tykkää sellaisista täytekarkeista joissa täyte on liejua)

Sittarin pihalla sitten oli pakko kysellä paikallisiksi olettamiltamme ihmisiltä, että missä Posti sijaitsee, kun se hyökkäyshattu piti Kanadan suuntaan laittaa menemään.

Aiheesta oli hitusen Ravelryssa, HatAttack -keskustelupalstalla... Tuon allaolevan kuvan (yhtenä) kun lisäsin sinnekin. Poika ryöväsi pipon ja sovitteli sitä päähänsä ennen kuin ennätin päättelemään langat. Taitaa poika kanssa haluta tuollaisen (ehkä hiukka pienemmän) pipon. No pääasiat alkaa ylihuomenna. Jos sitten vaikka pojalle tuosta Polkka-langasta tuollaisen...

1 kerä lankaa ostettu

Tänään käytiin vihdoin hakemassa kaasupullo täytöstä (ja koetuksesta) ja se maksoikin 50 egeä enempi mitä muistin että hinnaksi olisi tullut. (140€ kaikkineen) Matkalla aloin puhua miehelle siitä kuinka pojan pipo alkaa olla vähän pieni, eli uusi pitäisi tehdä, ja tykkään tuosta raidoituksesta... Saanko ostaa kerän lankaa, vaikka olenkin luvannut olla ostamatta lankaa kuin äärimmäiseen tarpeeseen... Mies vähän aikaa mietti että onkohan tuo nyt kuitenkaan se äärimmäinen tarve, mutta antoi luvan.

Hommahan meni niin, että ajoin auton parkkiin siihen Loimaan Lukon (missä sammutinhuolto myös ja noiden pullojen täyttö) viereen sen jälkeen kun olin käynyt automaatilta nostamassa miehelle satasen. Itse läksin Vapaa Valintaa, josta ajattelin 7 veljestä Polkka -langan ostaa. Pojan polkkapipo kun alkaa olla vähän nafti ja tuossa langassa on kivat värit (vihreähän pojalla on pipossaan tällä hetkellä, nyt halusin ruskeaa). Olin juuri ehtinyt kauppaan sisään kun puhelin soi ja mies ilmoitti ettei budjetti riittänytkään. Juoksin lankaosastolle; turhaan. Punaista ja harmaata polkkaa olisi ollut vaika hurumykke. Puolijuoksua automaatille ja takas autolle ja miehen kanssa kaksin hakemaan pullo.

Olin päättänyt että sen Polkka-langan ostan ja seuraava paikka jossa Novitan lankoja myydään oli S-Market. Siellä oli vihreää ja punaista Polkkaa. Mies kävi tässä välissä HongKongissa ostamassa pullon valkoista spraymaalia yhteen askartelujuttuuni...

Seuraava paikka jossa Novitan lankoja myydään olikin sitten se viimeinen vaihtoehto (tavallista 7-veikkaa nyt on missävaan, mutta nää erikoisemmat) eli Euromarket. Siellä hetken ihmettelin hyllyn vierellä että ei voi olla totta, mutta mylläsin hyllyä vähän tarkemmin ja sinne oli YKSI kerä himoamaani väriä hautautunut. Ostin sen ja sitten ruokaostoksille neljänteen/kuudenteen kauppaan.

Nauta-Sika -jauhelihaa ollut pakettiakaan... Maidotkin oli puoleen hintaan kun päiväys menossa umpeen, kermat samaten.

Ruokaa tuli ostettua jonkin verran ja kun päästiin kotiin, niin laitoin oitis puuhellaan valkean ja aloin laitella "Ixun soosia" ja mukeloille spagettia siihen kyytipojaksi. Nyt takas sohvan kulmaan neulomaan tuota hyökkäyshattua valmiiksi että saisin sen huomenna postitettua. Illemmalla mennään saunaan ja huomenna onkin sitten Forssan reissu Einin kanssa. Käydään vissiin nukkekotikaupassakin... :)

Pääasioita

Pääasioita -blogissa olisi vielä tilaa jokusellekin pipon tain muun päähineen neulojalle. Ilmottautumisia otan vastaan 31.12.2008 klo 23.59 asti.

Itsellä on vielä hyökkäyspipo 6 vaiheessa, mutta saanen sen vielä tämän vuoden puolella lähtemään kohden Ameriikan Yhdysvaltoja. Samaa mallia ajattelin ainakin vielä yhden pipon tehdä, sillä ystäväni Eini pyysi minua itselleen sellaisen neulomaan. Tuon viimeisen tappopipon jälkeen luulen että pitää keskittyä niihin joulupukin sukkiin ja siskon lasten käpälien lämmittimiin (eli Juholle sukant ja kummitytölle ne lapaset) Mutta sitten onkin pipotehdas lopun tammikuuta pystyssä. (ja sitten vissiin tuleekin lankahamstereiden vuoro?)

Meillä on uusi sohva

Äiti ja isä toivat siskoni luota meille sohvan. Se sopii paikkaansa ihan hienosti. Vielä pitäisi vanhan sohvan divaaniosan alapuoliskosta duunata rahi, mutta siitä myöhemmin...

Pojalla on nalle joka laulaa teddykarhujen huviretkestä, soitin Kipparikvartetin "alkueräisen" version iTunesista kun sen taannoin ostin. Isä alkoi sitten haikailla saman poppoon "Neljä kisälliä" -rallin perään. Löysin sen Juubituubista.

Niin vielä vähän...

Poika simahti untenmaille ja minäkin melkein...

Sitä piti sanomani että jos sasaliini luet tätä blogia, niin en todellakaan ole unohtanut mitä lupasin. En vain pääse kirjautumaan parlamenttiin sisälle joten en saa osoitettasi sitä kautta. Paketti olis lähtökunnossa... Jos tämän näet, niin laitatko mulle sähköpostilla osoitteesi?! ixu (a) ixun piste info on spostini.

Ompelukoneen kanssa kaveerattu

Tällaisen läjän kestovaippoja laitoin myyntiin Huuto.nettiin

Ja alla on kuva pojan uusimmasta vaipasta. Leikkasin PUL-kankaan kuuteen muuhun vaippaan, mutta tarranauhaa oli vain yhteen... Tilasin lisää....

Pinnassa pallo-PUL ja sisällä bambuinen collegekangas


Eilen illalla korjasin kaksien farkkujeni polven ja toisten persauksen. Ommeltavaa olisi vieläkin, mutta pitää odottaa että poika taintuu nukkumaan. Tytöt ovatkin vanhemmillani huomiseen asti joten he eivät ole tiellä, mutta tuo poika (ja kissat!!!) osaavat häiritä kovastikin. Poika räpsii konetta päältä, repii lankaa, painaa pakkia, kääntää siitä "askel-askeleelta" pyörästä... Ompele siinä sitten...

Voihan hammastenkiristys

Piti tyttöjen kanssa taitella tuollaiset tähtöset, mutta multa loppui englanninkielen taito ja tai ymmärrys kohdan 12 kohdalla. Luulisin että tähtönen piti kääntää ympäri, mutta en ole varma. Olisiko joku niin kultainen että saisi käännettyä ohjeen kokonaisuudessaan. Tytöt olivat alahuuli rullalla kun homma tyssäsi eikä tähtiä syn/ttynyt... Vähän tätä äitimuoriakin nolottaa tyhmyys. Kukahan sitä sitten mahtaa tyttöjä englannin läksyissä auttaa.......

Ohhoi ja terveisiä joulusaunasta!

Mies jätti sinne vielä saunatontulle kunnon löylyt. Tytötkin olivat harvinaisen kiltisti vaikka pukki olikin jo käynyt.

Joulupukki tosiaan vieraili meillä jo valoisaan aikaan, noin kolmelta. Poika meinasi pelästyä, mutta kun alkoi paketteja saada, niin sitten se punapukuinen partanaama olikin ihan kiva kaveri ja perään vilkutettiin vielä pitkän aikaa. Tässä muutama kuva tilanteesta ja mitä minä sain...


Joulumuorin vaihdosta sain liinasen, ihanaa joulunpunaista lankaa, tiskirätin ja jouluteetä.



Tässä lapsukaiset saa pakettejaan.


Tytöt saivat vaatteita, namia, koulutarvikkeita, lapasia, hevosia, kirjoja, päiväpeitteiksi kaksipuoliset huovat... Kaikkea mun mielestä aivan liikaa...

Poika sai mm. aterimet, kaksi autoa, palapelin, kahdet (sepalukselliset) kalsarit, Jussi-paidan, namia, Ripa -mekaanikon (Lauri kilpa-auto piirretystä), sukat, namia... Kuvassa oikein isäntämäisin elkein nukkuu sohvalla uusi paita päällään, kalsarit jalassa... Pikkuinen tosimies.

Mua nauratti ihan mielettömästi kun mulle paljastui yhdestä paketista valaisevat puikot; onnistuu neulominen sähkökatkonkin aikaan. Paha vain etten tykkää pitkistä puikoista...

Rahaakin tuli jonkin verran ja sen sijoitin oitis. Käväisin Pixmanian sivuilta ostamassa meille "kaksineuvoisen" dvd-vhd -soittimen joka vieläpä tallentaa dvd:lle. Meiltä kun sunnuntaina hajosi lopullisesti edellinen samanlainen laite (tosin ilman dvd-polttoa). Vasta viimeinen päivä Pixmanialle tulee niitä varastoon, mutta onpa miehellä aikaa tehdä Ikeasta tuomastani pleksihyllystä ovi tuohon tv-tason alle ettei poika itse pääse niin helposti sorkkimaan laitetta (lue: hajottamaan).

Klo 3.24 ja 79°C

Eli kinkku kypsä. Kestihän jonkin aikaa. Kinkun kypsyessä päättelin ja tein 4 peukaloa. Nuo siilit syntyivät ja peittyivät kääröihin. Joulupukin sukat on vaiheessa vahvasti. Kantapäitä edes aloitettu...


Ja sitten se vielä eilen niin väritön kello näyttää aikaa nykyään tällaisessa kuosissa. Mä tykkään, tuli heti paremman näköinen ja erottuu seinästä...

P.S. Kinkku kuorrutettu valmiiksi klo 04.30

Paistamiseen löysin hyviä vinkkejä Kotilieden sivuilta

Joulurauhoittumista

Kinkku on uunissa, paketit pieniltä uteliailta silmiltä piilossa. Keskimmäisen kummien lahjukset toimitettu, Esikoisen ja kuopuksen kummien lahjat on tekemättä, mutta ne tullee vielä tämän vuoden puolella.

Nyt menen sohvalle ja vedän peiton päälleni. Raskaampaa joulua -levy soimaan ja Joulupukin sukankudin käsille. Joulu saa puolestani saapua.

Hyvää joulua itse kullekin!

Pet(t)e(ri) ja punakuono

Pete makoilee mielellään joulukuusen alla...

Eilen leikittiin hiukan kasvoväreillä. Poika sai pellenenän :) Hauskaa riitti peilikuvaa katsellessa...

Käsityörintamalla kuuluu kiireistä... Joulupukille pitäisi saada saapassukat. No varsia on jo tehty 15 senttiä, vielä vähän lisää ja sitten värinvaihto ja jalkaterät kokoon 44... Ehkä ehdin jos saan vaan neuloa.

Joulumuorin apuna olen muutenkin vähän koittanut neuloa; tytöille tulossa siililapaset (peukkuja vaille), nuoremmalle kummitytölle tulossa lapaset (kärkikavennukset menossa ja peukut puuttuu), sukumme nuorimmalle villasukat (aloittamatta). Näillä harmailla ei kuulemma kauheaa kiirettä, jos Uudeksi Vuodeksi saisin tehtyä, hyvä niin.

Ikeasta mukaan tarttuneita

Kinkun paistoon rosteriastia (~15€)

Tarjoilukulho, jonka kyllä näin jo paikanpäällä ihan selkeästi hedelmävatina (2€)

Rottinkikorisetti. Ihastuin yhteen tummempaan ja hieman erimuotoiseen koriin, mutta niitä olikin vain esittelykappaleita, ei enää hyllytavarana :( Tämä setti maksoi n. 8€

Juomalaseja täysi tusina, yhteensä vajaa 2 euroa

Matto karvan alle kympin

Kahden euron kello, aika väritön (vielä)

Pojalle fleece-huopa, 2 € ja kuten näkyy, niin tykkää.

Lisäksi pieniä muovirasioita (Irkku, paljonko olen näistä velkaa?), likapyykkikori, lautasliinoja, pleksihylly (josta tulee viihdekeskukseen ovi), kaksi roikkuvaa juttua jonne muksut saa tavaroitaan, tanko ja siihen S-koukkuja (laitetaan leivarin kylkeen kiinni) sekä purkki myös tankoon roikkumaan, lamppu tähän tietokonepöytääni, energiansäästölamppuja, paristoja (AA ja AAA), kolme kokoontaittuvaa koria miehen vaatekaappiin. Lisäksi Eini osti mulle tuoksuvan pussillisen ja maljakon joululahjaksi. Kiitos!

Siskoni tuli myös reissuun. Oli varmaan rankka päivä tyttärellään, kun loppua kohden alkoi sen tuntemani kiltin tytön tilalle tulla pikkuinen tuittupää :) Hieman taisi pikkuveljelleenkin tulla hiki äitin sylissä kantoliinassa, kun kierroksen loppuvaiheessa alkoi hänkin kitisemään. Mutta oli kiva että olivat mukana kuitenkin; Eini varsinkin tykästyi Juhoon. Heläytti sellaisen hampaattoman hymyn että oksat pois. Mutta ne vauvojen hymyt sulattaa kenet vaan...

Reissu oli kiva ja tulen varmaan käymään tuolla toistekin; pitää vain ottaa mies mukaan.

Sukulaissynttäreiltä

Kakku oli vähän samankaltainen kuin kaverisynttäreillä, mutta tyttöjen toiveesta ilman kinuskia... Tein sitten piparitaikinan jämistä kirjaimet.

Kynttilät sammuivat varmaan vasta kuudennella puhkulla :)

Tänään se tapahtuu

Kohta laitan kuteet niskaan ja menen siivoamaan autoa. Lähdetään Einin kanssa Ikeaan. Kyllä sitä on suunniteltu ja suunnitelmia muunneltu moneen kertaan. Mutta tänään mennään.

;o) Lapsityövoiman käyttöä

Törkeää! Hävytöntä! Tämä ilkeä äiti pisti synttärisankarin isosiskoineen leipomaan joulutortut.


Leivontasession (4 tuntia!!!) jälkeen koristeltiin keittiön ikkuna. Tyttöjen koulussa tekemät tontut ja joulupukki ikkunaan, verhoon roikkumaan 11 pikkuista hopeapalloa ja 10 jääpuikkoa. Myös yksi lumihiutale enkelin kanssa keskelle verhoa.

60 joulutorttua!

Liki kaksi kiloa klementiinejä ja pipareita kilosta taikinaa

Hyvää syntymäpäivää tyttäreni!

Miten se aika kuluukaan. Seitsemän vuotta on mennyt hujauksessa!

Seuraavanlainen oli keskimmäisen syntymä: (synnytystarina kopioitu vanhasta blogistani)

Viikkoja oli kertynyt jo 40+5 ja olin päiväunilla esikoisen kanssa. Hän heräsi ja pyysi tisua, siinä hetken imetettyäni havaitsin ensimmäisen supistuksen n. klo 18.30. En vielä riemuinnut, koska kahdesti aiemminkin oli ollut huijarisupistuksia. Mutta hetken kuluttua tajusin, että nämä eivät olekaan samanlaisia kuin ne vaan ihan selkeästi napakampia. Lähetin miehelle tekstiviestiä, että voisi leimata itsensä työmaalta ulos kahdeksalta. Niin hän tekikin ja oli kotona vähän vaille yhdeksän. Tällä välin olin pakannut Amandalle leluja ja vaatteita kassiin mummulassa oloaikaa varten ja saanut kellotetuksi n. kolmen minuutin välein tulevia supistuksia, jotka tuntuivat vaan eivät sattuneet.

21.20 suljimme kotioven takanamme ja sairaalassa olimme tasan klo 22. Kätilön tekemässä sisätutkimuksessa olin 4-5 cm auki (tuo ei oikein tiennyt kumpi olisi ollut oikeampi lukema) ja pääsimme suoraan saliin ja käyrille. Istuessa supistusten väli harveni noin kuuteen minuuttiin. Kaikki oli ok ja pääsin piuhoista kävelylle. Menimme miehen kanssa katsomaan Drew Carey Show'ta josta en kyllä muista mitään... Seisten supistuksiin tuli taas lisää pontta ja menimme tarkistuttamaan tilanteen noin klo 23, silloin ehdotettiin kalvojen puhkaisua mutten vielä suostunut vaikkei edistymistä ollutkaan tapahtunut. Käyrää seurattiin myös hetken, eikä siinäkään ollut tapahtunut muutosta joten taas kävelylle.

Hieman ennen puoltayötä halusi taas tietää että missä mennään ja kun ei vieläkään ollut tapahtunut mitään päätin suostua kalvojen puhkaisuun. Vesi oli vihreää, joten loimaalaiseen tapaan sain unohtaa jakkarasynnytyksen. Supistukset tuntuivat hetken napakammilta ja tulivat n. 3 min välein, mutta sitten harvenivat kahdeksaan minuuttiin... Makuuasennossa supistuksia oli kamala ottaa vastaan kun en osannut paikallistaa rentoutettavia lihaksia, mutta istuen supistukset oli helppo ottaa vastaan rentona! Yhdeltä yöllä kätilö ehdotti oksitosiinitippaa kiihdyttämään suppareita, mutten suostunut. 01.08 tehtiin sisätutkimus ja olin auki vasta 7 cm. 01.12 minulle tuli pissahätä kun olin juonut aika paljon Jaffaa ja vettä (siellä salissa kun on olevinaan hirmu kuuma!) ja nousin seisomaan ja lähdin kävelemään kohden vessaa. Sängyn päätyyn asti ehdittyäni ei enää ollutkaan tarvetta mennä vessaan, sillä vauvan pää tyhjensi rakkoni siinä paikassa, enkä meinannut päästä takaisin sängylle millään. Tässä vaiheessa meinasi iskeä paniikki... Koita siinä sitten liikkua mihinkään kun toisen pää on konkreettisesti jalkojen välissä! Kätilö se vaan koitti väittää ettei se sieltä vielä tule... Mutta kun olin päässyt takaisin sänkyyn, niin jopa joutui kätilökin hämmästyksekseen toteamaan että tässähän tämä pää jo onkin...!!!

Hengitystiet imettiin ja sitten sain ponnistaa loppulapsen maailmaan. Ja sitten toisen kerran kätilö joutui ihmettelemään; mikä aika ponnistusvaiheeseen se kun ei kestänyt minuuttiakaan! Tyttö syntyi siis 01.14 ja jälkeiset 10 minuuttia myöhemmin. Kun kysyin kätilöltä, että mitä vaurioita tuli (tuo ei ollut vielä ehtinyt katsoa) kun olin ihan varma että kun tytöllä oli noin kiire niin repeämiltä tuskin vältyttiin, mutta... kätilön silmät laajenivat hämmästyksestä kun hän totesi ettei mitään vaurioita ollut tullut!! Olinpa itsekin hämmästynyt! Enkä mitään muuta kivunlievitystä tarvinnut kuin aiemmin opettelemani rentoutumistekniikan: kun supistus tuli, "pakotin" itseni rennoksi ja läähätin kuin 10 km juossut koira. Supistuksen ensimmäinen sekunti hieman sattui, mutta loppu supistus ei sitten enää tuntunut kunnolla edes pahalta. Tuntui muttei sattunut.

Koska mitään tikkauksia ei tarvinnut suorittaa menin mukaan seuraamaan mittaukset ja punnitukset sekä erittäin kinaisen tyttömme ensikylvyn. Eipä ole kovin moni äiti varmaankaan itse ottanut noista tilanteista kuvia? Mittauksen tulokset: pituus 51 cm ja hatun koko 34,3 cm ja puntari kiikkui 3390 ja 3400 gramman välillä, joista kätilö valitsi sen pienemmän.

Jo salissa kuulin pienen nyyttimme nieleskelevän kun hän imi rintaani, joten maidon noususta en ollut huolissani (miksi olisinkaan, enhän ollut esikoisen imetystäkään vielä lopettanut...). Seuraavana päivänä lastenlääkäri tutki Iidan ja antoi kotiutumisluvan jollaisen itsekin sain kun valitin ettei sairaalassa osaa terve ihminen nukkua. Viivyimme siis kaikkineen 1½ vrk sairaalassa... vaikkakin kolmesta joudumme maksamaan :(

Kuvia taas enempi

Poika katsoo teletappeja ja nyt näyttäis olevan suvantovaihe taudin kulussa. Eli pari muuta sanaa tästä päivästä kuvien keralla..

Tällainen paketti oli postilaatikossa

Avaan sen vasta jouluna.

Tässä keittiön listoittelusta kuvia :)







Tilanne pihamaalla tänään, keli mitä syksyisin. Ei ikinä uskoisi että vajaa kuukausi näytti alemman kuvan mukaiselta.


Nyt poikasen viekkuun toviksi

Ei pitäisi nuolaista ennen kuin roiskahtaa...

Eipä se ollutkaan niin kuin jo kotva sitten luulin. Tauti jyllää edelleen; pojalla ja mulla kolmas vaateparsi sitten viimekirjoittelun. Taitaa jäädä keskimmäisen synttärit huomenna pitämättä. Mulla ainakaan ole käsiä leipoa kakkua tai pipareita tai edes joulutorttuja tarjottavaksi. Kun aika menee pojan vaippoja vaihdellessa ja lattioita luututessa... Omia ja pojan vaatteita ja pyyhkeitä pestessä... MIKSI, oi miksi juuri nyt tällainen tauti?!?!?

Kop, kop, kop...

Pojalla lienee nyt taudin pahin vaihe selätetty. On juonut Osmosalia reilun desin tunti sitten eikä enää ole oksentanut. Aiemmin sama tavara tuli ylös alle vartissa. Nyt halusi myös banaanin. Senkin syömisestä on kulunut jo liki puoli tuntia. Peräpäästä kuulee ja haistaa että ihan kokonaan ei vielä taudista olla päästy; vaippaa joutuu vaihtamaan usein... Lähes heti edellisen jälkeen uudestaan. Nyt vain on pakko käyttää kertakäyttöisiä kun niiden puntit pitää paremmin.

Kohtapian lähdetään hakemaan tyttöjä mummulasta.

Ei aina käy niin...

... kuin haaveiltiin... Kuvassa pikkupotilas, joka aloitti oksentamisen aamuyöllä 4:50. Noin puolen tunnin välein on tyhjennellyt vatsalaukkunsa sisältöä. Se siitä Ikean reissusta.

Eikä siinäkään vielä kaikki; myös Eini oli kuulemma voinut aamuyöllä pahoin. Huoh! Nää on niin näitä kotiäidin riemuhetkiä...... Kun jotain pitkään ja hartaasti suunnittelee, niin tulee jotain tällaista.

Pesukonekin jauhaa neljättä koneellista jo tänään. Pyyhkeitä, lakanoita, peittoja, yövaatteita... On muuten perhepetiläiselle painajaismaista herätä siihen kun kuuluu yökkäyksen ääni ja kainalo kastuu...

Päänvaivaa

Hyihän hiisi, osasi tuo Masse pelästyttää mut tuossa eräänä päivänä... Nukkui silmät auki ja vilkkuluomet näkösällä... Harvinaisen v-mäisen näköinen otus noin... Mutta on tuo häijykin; hiirille... Lähes joka päivä se ottaa ja laittaa sellaisen hengiltä! Loisto-otus! Mieskin on jo moneen otteeseen päässyt perumaan pahoja puheitaan siitä "rääpäleestä jonka hankin meille riesaksi".

Tässä on pulmallinen kohta keittiössä. Jalkalistoja ollaan laittamassa. Tuo se sitten aiheutti harmaita hiuksia ja ärräpäitä. Mutta saatiin kuitenkin palapeli kutenjoten kasaan...

Ja lisää harmaita aiheutui siitä kun poika oli piilottanut nuo kaksi pienintä palaa jonnekin. Niitä sitten tosiaan etsittiin kissojen ja koirien kera. Löytyivät kuitenkin, mies kun sanoi ettei hän enää kyllä sahaa yhtäkään palaa... Vaikka saha onkin tuossa terassilla eli ei montaa askelta tarvitse ottaa. Huomisaamuna sitten liimataan palaset paikoilleen ennen kuin lähdetään liikkeelle.

Mä menisin kanssa nukkumaan, mutta kun pitää miehen farkut saattaa vielä kuivausrumpuun tuon pesukonemylläyksen päätteeksi.

Mies sai tänään ennenaikaisen joululahjan eli uuden kännykän. Vanhansa kun ei enää soi, värisee vain. Oli kovasti otettu.

Myös meille tuli uusia laitteita; uusi digiboxi. PlusTV-paketin hankkimalla kun sai boxin eurolla, niin otinpa sitten paketin. Peruutan sen oitis kun mahdollista. Anoppi ja appiukko saavat meidän vanhan boksin.